Terveisiä saaristosta! Osa 5: Elämän värejä kivien koloissa

Maanantaisen melontaretken lyhykäistä videota ei teknisistä syistä onnistu upottaa tälle sivulle, mutta pääset katsomaan Facebookista löytyvän videon, alla olevasta linkistä:

https://www.facebook.com/reel/1273023516668294

Maanantaisella melontaretkellä tuli taas ihasteltua saaristoluonnon sitkeyttä ja kauneutta, kesän kukkaloiston ollessa parhaimmillaan. Ei juurikaan ole sellaista kallion halkeamaa tai kiven koloa, jonka suojissa ei joku kasvi kasvaisi.

Tänä kesänä olen alkanut opetella saariston kasvilajeja. Kanervien, katajien, pihlajien, tervaleppien ja erilaisten heinien seassa, tyypillisiä luotojen väripaletteja muodostavat mm. keltajäkälä, keltamaksaruoho, punertava lyydianmaksaruoho ja punasänkiö, aniliinin punainen rantakukka, lila hiirenvirna ja ruohosipulina paremmin tunnettu ruoholaukka, herkän vaaleanpunainen merirannikki, vaalean liilan ja keltaisen väreissä, tomerana rantakivikoissa asustava meriasteri, valkoisena hehkuvat sauniot, siankärsämöt, päivänkakkarat ja koiranputket. Uljaan näyttävinä esittäytyvät usein myös koiranputkea muistuttava meriputki ja komea, saniaisiin kuuluva kotkansiipi. Rannoilla vihreänä hehkuva ahdinparta luo veden laskiessa kalliorantojen vesirajaan veikeitä vihreitä ja valkoisia raitoja, punertavan kellertävävinä kelluvien rakkolevien tuodessa vastaväriä vedenalaiseen väripalettiin. Ja kaikki tämä tietysti vielä kehystettynä taivaan sinisellä.

Saaristoluonto on siis erityisesti kesällä, kaikkea muuta kuin harmaata kalliota.

Terveisiä saaristosta! online-näyttely, sosiaalisen median kanavilla 1.6.-1.8.2023