Fiiliksiä Salmelasta 23.2.2012

Posted on helmi 23, 2012 in Tapahtumat, Uutiset
Fiiliksiä Salmelasta 23.2.2012

MAALAUSTA, FACEBOOKIA, MAALAUSTA, FACEBOOKIA, RUOKAA, MAALAUSTA…

Vaikka niin sanottu työaika alkaa maanantai-aamupäivänä, saavun töihin, tavoilleni uskollisena vähintään viisi tuntia, joskus jopa päivän myöhässä. Työn ääreen siirtyminen vaatii yleensä hetken asettumisen, joten viikko alkaa lähes poikkeuksetta aina yöhön venyvällä iltavuorolla.

Osa kolleegoista harmittelee täällä sijaistoimintojen rajallisuutta, mutta ainakin omalla kohdallani facebook on loistava aikavaras. Fiksumminkin sitä voisi aikaa viettää, mutta jotenkin sitä haluaa olla mukana juoruissa ja nauraa kavereiden kanssa yhdessä omille ja muiden kommelluksille sekä jutuille. Ajan hermolla pysyy myös piipahtelemalla pitkin päivää Iltapäivälehtien, Kauppalehden, Ylen ja Hesarin nettisivuilla. Onni ja onnettumuus on se, että langaton nyhteys ei täällä riitä katsomaan TV-ohjelmia ja uutisia netissä.

KIMPPAKÄMPPÄASUMISEN ARKEA

Kommuuniasuminen on minulle täysin uusi kokemus. Kukin tekee omat ruokansa ja tiskaa omat astiansa …tai sitten ei tiskaa… Välillä katsotaan porukalla telkkaria tai käydään hyvinkin syvällisiä keskusteluja maailman menosta. Joskus tulee myös piipahdettua porukalla abc:lla kaffella. 

Aamut alkavat yleensä siinä klo 8-9 aikaan, jolloin ryhmä pirteän ja vähemmän pirteän näköisiä kolleegoita raahautuu keittiöön kahvin keittoon ja rapistelemaan leipäpusseja. Toisilla on omat aamuiset TV-rutiininsa ja joku yrittää epätoivoisesti lopettaa tupakanpolttoa käymällä aamutupakalla. Työpäivä starttaa siinä klo 10 ja 12 välillä, aamuturinoista, facebookin sisällöstä ja inspiraatiosta riippuen. Klo 12-15 aikoihin jääkaapilla saattaa olla ruuhkaa. Työpäivä päättyy klo 22-02, jolloin paikallinen työvaatemuoti vaihtuu pyjamaan.

Makuuhuoneeni sijaitsee toisessa kerroksessa, keittiön, olohuoneen ja kylpyhuoneen vieressä. Kotiväen visiittejä varten huone on lähes pelkkää sänkyä, mutta eipä sitä tule siellä käytyä kuin nukkumassa.

SOSIAALINEN ELÄMÄ SALMELASSA PITÄÄ HUOLEN, ETTÄ VÄLILLÄ TULEE TEHTYÄ MUUTAKIN KUIN TÖITÄ

Salmelassa asuu ja työskentelee lisäkseni taidegraafikko Marjo Helenius, sekä taidemaalarit Samuli Kontio, Juha Kuosmanen sekä Harri Salmi, joka asui Salmelan päärakennuksessa syyskauden ja nyt kevärkauden Domanderin näyttelyalueen rakennuksessa. Marjon ja Samulin kanssa tulee täällä vietettyä eniten aikaa, koska käytämme samoja keittiö- ja oleskelutiloja. 

Muut myöskin kulkevat työtilani läpi päivittäin, joka sopii tällaiselle sosiaaliselle räpätädille vallan mainiosti. Joku saattaisi ihmetellä, että eikö se haittaa kun työhuoneessa on trafiikkia, mutta siihen tottuu. Ja toisaalta on mukavaa kun ei tarvitse olla yksin.

Kolleegoista on tullut kämppiksiä, työkavereita ja ystäviä. Välillä käydään porukalla kävellen tai autolla kaupassa ja abc:llä kaffella. Kylän krouvikin on tullut testattua Marjon kanssa eräänä maanantai-iltana, josta tuli opittua, ettei maanantaisin kannata lähteä baariin, ainakaan 45 minuuttia ennen pilkkua ja kiskaista huiviin kuuden tunnin juomia kerralla. Sen sijaan makkaranpaistoreissuja laavulle voisi tehdä useamminkin.

ILMOJA PIDELLYT

Syksy oli pitkä ja pimeä. Työskentelyn lomassa tuli välillä haukattua raitista ilmaa katoksen penkillä istuskellen, teetä siemaillen ja järven ääniä kuunnellen. Varsinkin pimeät ja leudot illat olivat tunnelmaltaan parhaita.

Sähköt ovat vilkkuneet talvella ahkerasti. Joulu ajan myrskyjen aikaan koko talo tärisi pahimmissa puuskissa. Lumimyräköiden tultua sähkölinjat olivat jälleen koetuksella kun taas kovilla pakkasilla sulakkeet sanoivat itsensä irti pariinkin kertaan ylikuormituksen vuoksi. Pahimmillaan työhuoneessa oli +8 astetta lämmintä. Tiloja tuli lämmitettyä halogeenivalaistuksella ja aerobicaamalla, kunnes sain lisäpatterin.

Onneksi talonmies Manu hoitaa lumityöt! Vaikkakin hyötyliikunta ei tekisi huonoa, sillä päivisin tulee kyhnötettyä paljon paikallaan, eikä lenkillekään ole aina sorvin äärestä helppo irrottautua.

Vierestä lähtee hienot ulkoilureitit ja talvella ladut. Pari kertaa on tullut käytyä maastoja tutkimassa ja laavulla hernarilla sekä makkaraa paistamassa. Pientä hyrinää ja kutkutusta kropassa herättää myös kaksi- ja nelitahtimottoreiden jylinä, sillä vierestä kulkee myös kelkkareitti. Sääli ja onni, ettei ole suksia eikä moottorikelkkaa. Muuten ei mitä todennäköisimmin ehtisi tehdä töitä laisinkaan.

Kaikesta huolimatta työt etenevät ja kilpajuoksu kellon kanssa on kiireistä. Kaikki täytyy olla valmista 13.4. mennessä, sillä muutto pois Salmelasta tapahtuu viikonloppuna 14.-15.4. 2012.

Leave a Reply