Luonnon monimuotoisuus ihmisen elämän edellytyksenä

Näkymättömiä symbiooseja ja elämän jatkumon dominoefekti

Teemaviikon ohjelma:

taiteilija paikalla keskiviikkona 13.3. klo 12-15, teemaan liittyvä näyttelykierros klo 13-13.30

Monimuotoisuus todella on elämän perusta ja edellytys. Kaikenlainen yksipuolisuus köyhdyttää ja nuiventaa kokonaisuuden. 

Lienet varmasti kuullut monipuolisen ruokavalion ja liikunnan merkityksestä terveyteen? Ihmiskeho itsessään tarvitsee proteiinien, hiilihydraattien ja rasvojen lisäksi monia vitamiineja, hivenaineita ja bakteereja. Jos ravinnosta ei saa tarpeeksi näitä kaikkia tarvittavia rakennusaineita, seuraa puutosoireita, joilla voi olla kohtalokkaitakin seurauksia.

Monipuolinen ruokavaliokaan ei yksinään riitä. Keho tarvitsee muutakin kuin ruuan sisällön kautta saatuja ravinteita. Luonnossa puuhaamisella ja oleilullakin on tärkeä rooli esimerkiksi ihmisen mikrobiologisen tasapainon ylläpitämisessä, unohtamatta myöskään luustoa, lihaksistoa, jänteitä ja nivelien toimintakykyä ylläpitävää, monimuotoista liikuntaa. 

Ihminen tarvitsee myös tietää monipuolisesti asioita, ymmärtääkseen nykyisen kaltaista, monimutkaista maailmaa. Yksipuolinen ja epäterveellinen ruokavalio on riski terveydelle ja yksipuolinen näkemys asioista riski mielenterveydelle, yhteiskuntarauhalle sekä koko maapallon elämälle. Pitäisi olla kiinnostusta ja kyvykkyyttä nähdä ahneuden ja loputtoman luonnonvarojen tuhlaamisen mekanismi ja oma osuus. Mutta se ei kiinnosta. Arjessa on tyrkyllä valtavasti ihmiselle vahingollisia herkkuja, mutta myös mielenterveydelle ja koko maapallon elämän tasapainolle epäterveellistä höttöä. Tottakai viihdekin on tärkeää, mutta jos keskittyy vain viihteellisiin asioihin, jää oppiminen sekät viisaus ja jopa arkisen elämän perustaidot pahasti puutteellisiksi, joka voi olla yhtä kohtalokasta kuin vaikka c-vitamiinin puutos tai mehiläisten häviäminen ekosysteemistä.

Jos elämän edellytyksen ymmärtäminen jää puutteelliseksi, eikä luonnon tasapainon perusasioita ja sen järkkymisen syiden omaa osuutta ja seurauksia ymmärrä, on se koko maapallon elämän kannalta katastrofaalista. Näiden asioiden opiskelu ei tulisi olla vain vapaaehtoinen harrastus tai arvovalintakysymys; näiden asioiden tulisi olla jokaisen ihmisen toiminnan perusta, riippumatta muista poliittisista näkemyksistä. Nyt tuo arkinen perusta ja prioriteetit tuntuvat olevan ihmiskunnalla aivan muissa asioissa ja keskimääräinen älykkyyskin on sen myötä laskenut jo vuosituhannen vaihteesta alkaen. Viihde, epäterveelliset elämäntavat, narsistinen materialismi ja hedonismi tyhmentää. Aivot siis rapautuvat ja kuihtuvat. Tämä ei ole mitään ituhippipropakandaa tai Paavin uskontosaarnaa; tämä on nuivan tylsä, tieteenkin todistama realiteetti.

Tunturien kauniit ja rohkeat, 20 x 20cm (paksuus 4cm), sekatekniikka kankaalle

Äly ja viisaus ovatkin siksi myös elämän jatkumon tärkeimpiä edellytyksiä. Tyhmä sopuli pääsee helpommin hengestään ja fiksu selviää ja kehittyy. Elämän jatkumo tarvitsee kehittyäkseen älyä, mutta aivan muuta älyä kuin luonnonvaroja tuhoavaa tekoälyä, älypuhelimia tai älyjääkaappeja. Olisi ensisijaisesti kehitettävä ihmisten älyä, ajattelua ja viisautta. Älyllä on eriarvoistava kaiku, mutta en puhu nyt mistään ydinfyysikon älystä, vaan aivan tavallisesta arjen ja asiayhteyksien ymmärtämisen älystä sekä viisaudesta olla tarttumatta jokaiseen hetken mielijohteeseen, josta saa välitöntä mielihyvää. Ihminen ei saa olla niin tyhmä, että se tuhoaa itse omat ja muidenkin elinolot vain siksi, että ei huvita tai haluaa pitää tiukasti kiinni epäterveistä, saavutetuista eduista ja mieltymyksistä.

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on kaiken elämän edellytys. Puut eivät voi elää ilman kymmeniä sienilajeja, kasvit eivät lisäänny ilman pölyttäjiä, ihmisen keho ja aivot eivät toimi kunnolla ilman monimuotoisen luonnon mahdollistavaa, monipuolista ravintoa ja bakteerikantaa eikä ihmiskunta toimi ilman monimuotoista luontoa ja terveiden elämäntapojen mahdollistamaa älyä ja viisautta. 

Mutta älyä ja viisautta ei yksinään pysty istuttamaan väkisin minnekään. Koitettiinpa joskus suomalaista mäntyäkin istuttaa maailmalle, mutta eivät siellä menestyneet, koska niiden tarvitsemat muut mikrobiologiset symbioosisuhteet puuttuivat. Samaan tapaan äly ja viisaus tarvitsevat kehittyäkseen sellaiset arvot ja ympärillä vaikuttavat kulttuurivoimat, jotka arvostavat oppimista ja viisautta. Tuo kulttuuri puolestaan tarvitsisi kehittyäkseen paljon älytyötä, pitkäjänteisyyttä, periksiantamattomuutta ja hyvää tahtoa. Se tuntuu olevan tavallaan melkoinen pattitilanne.

Kaikki ihmisten toiminta ja valinnat perustuvat siis älyn ja arvojen myötä kehittyvään viisauteen, aivan kuten koko elämä perustuu pitkälti atomeihin, molekyyleihin ja bakteereihin. Niistä sitten koostuu se näkyvä maailma.

Silmin nähtävät puut ja kasvit ovat jättimäisestä koostaan huolimatta vain mikroskooppisen pieni visuaalinen osa siitä käsittämättömän suuresta kokonaisuudesta, jonka perustalla näkyvä maailma elää. Samoin kuin ihmisen toiminnan seuraus on se näkyvä osa, joka syntyy arvovalintojen pohjalta.

Näkymättömien yhteyksien verkosto on siis loputon ja kaikkeen vaikuttava jatkumo, josta yhden näkymättömän osan poistamisella voi olla katastrofaaliset seuraukset niin luonnossa kuin yhteiskunnassa. Välttämättömissäkin toimenpiteissä on riskinsä; jokainen tietää, mitä tapahtuu kun ottaa vaarallisen, mutta kiinnostavan lelun lapsen kädestä; eikä aikuinen ei ole siinä reaktiossa yhtään sen kehittyneempi. Olkoonkin se aikuisen lelu sitten vaikka se saha, jolla ihminen sahaa oksaa jolla istuu. Pitäisi olla antaa joku mielenkiintoisempi lelu tilalle ja sassiin, muuten syntyy mellakka.

Välillä kuitenkin miettinyt, että evoluutiossa yksi asia on jäänyt pahasti kehityksessä kitukasvuiseksi. Ihmisen mekanismit näyttäävät olevan neurologisesti vielä metsästäjäkeräilijän tasolla, jonka vuoksi välitön mielihyvä ja itsekkyys voittavat pitkäjänteisyyden; ja siinä näyttää piilevän pitkälti kaikkien yhteiskunnallisten ongelmien ydin. Ja pitkäjänteisyyskään ei synny ilman älyä. 

Mitä sille voisi tehdä? 

[pitkä hiljaisuus…] Jaa-a. Tavallaan ei kai mitään. Vähemmälläkin älyllä voi kellua ja pärjätä sosiaalisen virran mukana. Uskonnot ovat olleet aina voimakas arvovaikutin, mutta nykymaailma on vaihtanut perinteiset uskonnot yksilökeskeiseen hedonismiin ja kapitalismiin, joiden myötä maailmaa hallitsee nyt erilaiset arvot. Toisaalta uskontojen joukossa on myös tyhmyyskin tiivistynyt ja paljon pahaakin tehty, joten eipä sekään itsessään takaa älyä, viisautta ja sydämen sivistystä.

Itse haaveilen kovasti uudenlaisen arvomaailman myötä kehittyvistä, uusista ihanteista, joiden keskiössä olisi halu kehittää omaa ymmärrystä maailmasta, muualta kuin viihteellisten kanavien höttösisällöstä, ulkoisen tekokauneuden korostamisesta tai agression purkamisen katharsiksen tavoittelusta. Että jaksettaisiin pinnallisen höttösisällön pikaselaamisen sijaan perehtyä ja syventyä asioihin, joilla oikeasti on merkitystä, jota kautta taasen arvot voisivat muuttua ympäristöä arvostavaan suuntaan. Mutta haave lienee historiaan ja nykypäivään verrattuna epärealistinen. 

En ole koskaan pitänyt itseäni mitenkään erityisen älykkäänä, eikä koulumenestykseni ole ollut kummoinen; joten jos minäkin pystyn siihen, niin kyllä siihen pystyy kuka tahansa. Kaikki on alkanut alun perin periksiantamattomuuden arvoasenteesta ja siihen arvoon perustuu myös se, että minäkin olen pysynyt, oman rajallisen älykkyyteni kanssa, elämän virrassa mukana ja ollut haasteellisen arjen ohessa sielu avoimena tylsillekin aiheille. Omakohtainen havahtumiseni on elävä todiste siitä, että muutos voi olla mahdollinen. Haluan herättää huomaamaan, kannustaa omatoimiseen elinikäiseen opiskeluun, tsempata ja antaa muillekin mahdollisuuden siihen samaan havahtumiseen, koska kaikki siihen tarvittava on aseteltu tarjottimelle, jokaiselle kansalaiselle, ja vieläpä jopa aivan ilmaiseksi; kiitos verovaroin ylläpidetyn kirjaston sekä Ylen tiede- ja opetusohjelmien. Sitä varten niitä on yhteiskunnan puolesta kehitetty. Löytyy monenlaisia palveluja sokeille ja muille lukurajotteisille ja tietoliikenneyhteyksien vuoksi moni palvelu on saatavissa siihen samaan laitteeseen, jossa iltapäivälehtien viihdeuutisten selaaminen ja sometilitkin näyttää hyvin toimivan…

Yritin etsiä erästä vuosi sitten kuuntelemaani podcastia, joka painaa mieltäni, kipeänä totuutena. Ihmisistä harvemmin saa tehtyä sen älykkäämpiä tai viisaampia, kertomalla, mitä pitäisi tehdä. Se täytyy joko itse oivaltaa tai sitten yhteiskunnan täytyy vaan järjestää asioita niin, että roskien lajittelulta raivataan kaikki mahdolliset esteet, kehitetään panttijärjestelmää, kerätään haittojen kustantamiseksi haittaveroja jo tuotantovaiheen alkupäässä, jolloin niiden hinta väkisinkin valuu kuluttajan oman valinnan maksettavaksi. Maksakoot sauhuttelijat ja dokaajat omat hoitonsa sitä mukaa kun ostavat itseään vahingoittavia tuotteita. Sokerivero pitäisi saada myös toimimaan. Maksakoot lähialueiden ulkopuolelta tavaraa tilaavat tullimaksuja, jotta voidaan ohjata ostamaa tavaroita lähempää ja vähentämään sen kautta rahtiliikenteen päästöjä. Miksi. No siksi, että ihmisiä ei saa vapaaehtoisesti tekemään niitä valintoja. Jos ne vaikuttavat työpaikkoihin, niin sitten täytyy kehittää ja tukea ektiäkestävämpää kehitystä edesauttavia tuotteita ja palveluja. Mutta pakko on myös lisätä kansalaisen omaa vastuuta, koska ei ole olemassa mitään kaikkivaltiasta verottajaa ja yhteiskunnan rahakirstua, sillä yhteiskunta koostuu yksittäisistä kansalaisista; aivan kuten koko luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit koostuvat yksittäisistä kasveista, soluista ja alkuaineista ja atomeista. 

Miksi ihmisen sitten pitäisi elää muiden määrittelemien sääntöjen mukaan? No koska ei voi olla niin lyhytnäköisen itsekäs, sillä täällä pallolla asuu muitakin, joille täytyy jättää kestävät elinolot. Ja sitä paitsi kaikki ne muut lopulta mahdollistavat sen, että yksilöllä on ylipäätään mahdollisuus elää. Ja että ei vika ole aina niissä muissa, vaan kaikki lähtee yksilöistä itsestään. On edistettävä kestävänkehityksen jatkumoa dominoefektiä eikä kaataa nykysukupolvien likasaavia seuraavien siivottavaksi.

Ei pidä antaa periksi, vaikka kuinka itsekkyyden, helppouden ja hedonismin kuorma koittaakin painaa vastaan! Sisu voimistaa luonnetta, kasvattaa vahvat juuret sekä kehittää älyä ja viisautta.

Suopursujen huumaava kutsu, 130 x 65cm, sekatekniikka kankaalle

Taiteilija paikalla sunnuntaina 10.3. klo 12-14 ja teemaan liittyvä näyttelykierros klo 13-13.30.

Netta Tiitinen

DIVERSITEETTI

29.2.-21.4.2024

Gumbostrand Konst & Form 

Vainuddintie 72, Söderkulla, Sipoo

Avoinna 

ke – la 11-17

su 11-16

Lämpimästi tervetuloa! 🤗