Terveisiä saaristosta! online-näyttelyn osa 7: Terveisiä Jurmosta, kiviaarteiden kerääjien paratiisista!
Pääset katsomaan maanantain inserttivideon alla olevasta Youtube-linkistä:
https://youtube.com/shorts/pGEh4XrDTYw?si=mkGaces7NwYfWRNK
Terveisiä Jurmosta! Alkuviikolla, idean synnyinsijoilla, tuumin seuraavaa:
”Eipä ihme, että kului päivä ylimääräistä aikaa, sitä tiettyä ideaa etsiessä. Joskus ideoita on yhtä paljon kuin kiviä Jurmossa, mutta sen oikean löytyminen voi viedä tovin.
Veikkaampa, että ehkä yksi suosituin matkamuisto lienee tarkkaan valikoitu kivi; pala maa-ainesta, jostain itselle merkityksellisestä, paikkaan sidonnaisesta luontokokemuksesta.
Kiviä on todella kertynyt. Harmi vain, kun en tajunnut jo heti alussa kirjoittaa kiviin päivämäärää ja paikkaa, josta tietäisin, mistä kukin niistä on muistoksi mukaan tarttunut.”
Jurmon koilliskärjen voisi sanoa olevan eräänlainen kivien kerääjien pyhiinvaelluskohde. Ei varmaan liene näillä seuduin vastaavaa paikkaa, jossa olisi niin paljon, historian pyöreiksi hiomia, erikokoisia kiviä, joista jokainen on omanlaisensa, pieni veistos. Parhaimmillaan yhdessä metamorfoosikivessä yhdistyy useiden kivilajien värit, kuin lapsuuden kesälomapuuhien muovailuvahapallerossa.
Alkuaikojen saaristonatiiveille, ovat kivet aina olleet olennainen osa elämää, monessa roolissa, niin hengellisyyden kuin arkisenkin selviytymisen keskiössä. Ehkä kivi edustanee ihmiselle jotain alkukantaista pysyvyyttä ja kestävyyttä, menneiden sukupolvien voimaa ja henkistä turvaa.
Mene ja tiedä; mutta ainakin kivissä on jotain primitiivisen aitoa kauneutta, jonka vuoksi niitä tulee muistoksi kerättyä.
Terveisiä saaristosta! online-näyttely sosiaalisen median kanavilla 1.6.-1.8.2023